Tuloksellisuussuositus:

3. Tuloksellisuus paranee jatkuvalla kehittämisellä

Tuloksellisuuden arviointi edellyttää selkeitä tavoitteita

Tuloksellisuuden kehittäminen perustuu jatkuvaan parantamiseen, jossa suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen on kytketty työ- ja palveluprosesseihin.

Kehittämistä varten tarvitaan oman arvioinnin tai mittareiden tuottamaa tietoa siitä, miten tavoitteet on saavutettu tai missä ollaan matkalla kohti tavoitteita. Tätä tietoa tarvitaan poliittisessa päätöksenteossa, johtoryhmissä ja työpaikoilla.

Tuloksellisuuden kehittäminen on yhteinen asia

Strategioiden käytännön toiminnan kannalta on tärkeää, että tavoitteiden asettaminen etenee koko kunnan tasolta toimialoille, eri yksiköihin ja työpaikoille sekä kehityskeskusteluihin saakka. Keskijohto ja esimiehet ovat tässä työssä tärkeässä asemassa. Tuloksellisuuden ja tuottavuuden kehittäminen on jokaisen työhön kuuluva tehtävä.

Tavoitteet kuntoon sekä tiimi- että yksilötasoilla

Toimintayksiköt johtavat tavoitteensa koko kunnan strategisista tavoitteista niin, että ne tukevat vision saavuttamista. Sitten asetetaan tiimi- ja yksilökohtaiset tavoitteet. Näiden tavoitteiden on oltava sellaisia, että kukin toimijataho voi omalla toiminnallaan vaikuttaa tavoitteidensa saavuttamiseen.

Mitatun tiedon pohjalta muutetaan toimintaa tuloksellisemmaksi

Arvioinnista oppiminen edellyttää sitä, että tietoa kerätään, analysoidaan ja tulkitaan sekä toimitaan sen pohjalta niin kehittämisessä kuin päätöksenteossakin. Oppimista tapahtuu tuloksellisuusarvioinnin pohjalta, kun pohditaan syitä tavoitteiden saavuttamiseen tai niistä poikkeamiseen. Toiminta parantuu, kun muutetaan toimintoja tulostiedon pohjalta. Tällaista toimintaa varten tarvitaan vuorovaikutusta organisaation eri tasoilla.

Itsensä kehittäminen on kaikkien etu

Oman työn kehittäminen kuuluu jokaisen työntekijän, tiimin ja toimialan jokapäiväisiin tehtäviin. Aktiivisella aloitetoiminnalla voidaan mm. parantaa toiminnan laatua, kehittää tai järkevöittää työskentelymenetelmiä, tehostaa toimintaa, säästää kustannuksia ja/tai aikaa, vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia ja lisätä viihtyisyyttä ja/tai työturvallisuutta.

Kehityskeskusteluissa asetetaan mitattavat tavoitteet

Kehityskeskusteluissa asetetaan tavoitteita, arvioidaan työsuoritusta ja sovitaan henkilökohtaisista kehitystavoitteista. Tavoitteet asetetaan siten, että ne kytkeytyvät palvelustrategioihin. Mittarit laaditaan siten, että niiden avulla voidaan arvioida työsuoritusta suhteessa toiminnan tavoitteisiin. Palkitseminen perustuu toiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Henkilöstökoulutuksella kehitetään tehtävien vaatimaa osaamista.

Tavoitteen on oltava myönteinen, ymmärrettävä ja perusteltu

Hyvä tavoite on innostava ja haastava, mutta saavutettavissa oleva. Sen on oltava arvioitavissa tai mitattavissa, minkä seurauksena on mahdollista tietää, milloin tavoite on saavutettu. Tämä tieto toimii myös palautteen pohjana.