Tuloksellisuussuositus:

2. Suunnitelmallisuus lisää tuloksellisuutta

Tuloksellisuus syntyy selkeydestä, läpinäkyvyydestä ja kehittymismahdollisuuksista

Kunnallisten palvelujen tuloksellisuudessa korostuvat kuntalaisten saamat pitkän tähtäimen hyödyt. Tuloksellisessa toiminnassa korostuvat pitkän tähtäimen suunnittelu, ennakointi sekä johtaminen, henkilöstön ja organisaatioiden kehittäminen, tuloksellisuuden mittaaminen ja arviointi.

Kunnan johtamisjärjestelmän onnistumisen edellytyksiä ovat

• selkeät tavoitteet
• avoin vuoropuhelu
• tulos- ja kehityskeskustelun laatu, luottamuksellisuus ja kytkeminen tavoitteisiin
• oman toiminnan tuloksellisuuden arviointi, johtopäätökset, oppiminen ja korjaavat toimenpiteet.

Perustehtävä ja arvot selviksi

Toiminta-ajatuksen, perustehtävän ja arvojen on oltava kaikille selkeitä. Tämä on keskeistä tuloksellisen työyhteisön aikaansaamiseksi. Vision eli tulevaisuuskuvan luominen ja strategisten tavoitteiden asettaminen ovat pohjana käytännön toimenpiteiden valinnalle. Ennakoinnilla, asioiden tärkeysjärjestykseen laittamisella ja oikeilla mittareilla voidaan arvioida toiminnan tuloksellisuutta ja oikeita palkitsemistapoja.

Tavoitteet mitattaviksi ja kehittämistoimenpiteet tuloksellisiksi

Poliittiset päätöksentekijät tarvitsevat tietoa kuntalaisten ja sidosryhmien odotuksista palveluita kehitettäessä. Tietojen perusteella tehdään mm. kunnan palvelustrategia ja henkilöstöstrategia.

Tasapainotettu mittaristo on yksi suunnitelmallisen johtamisen työväline, jolla pystytään muuntamaan kunnan tavoitteet mitattavaan muotoon sekä määrittelemään tavoitteisiin johtavat toimenpiteet ja kehittämistarpeet.

Arviointi: Onko kunta onnistunut palvelujensa järjestämisessä?

Tuloksellisuuden arvioinnin tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin kunta on onnistunut toiminnan tavoitteissaan ja palvelujen vaikuttavuudessa. Onnistumista tavoitteissa ja strategisissa linjauksissa mitataan tavoitteisiin sopivalla mittaristolla.

Tuloksellisuuden arviointi tarkoittaa mittaustulosten asettamista tärkeysjärjestykseen. Arvioinnin pohjalta kehitetään toimintaa edelleen ja asetetaan uusia tavoitteita.

Suunnitelmallinen henkilöstöjohtaminen perustuu

• strategiseen ajatteluun
• tuloksellisuuden arviointiin
• osaamisen ennakointiin ja kehittämiseen
• palkitsemiseen.

Oppiva organisaatio on ennakkoluuloton ja luova

Osaamisen johtaminen yli yksikkörajojen sekä osaamisen jakaminen työyhteisössä ovat oppivan organisaation tunnuspiirteitä. Erityisesti innovaatioiden tuottamisessa ja luovien työyhteisöjen rakentamisessa on syytä edistää tiedon ja osaamisen vaihtoa erilaisten ihmisten, ammattiryhmien ja yksiköiden kesken sekä hyödyntää työyhteisöstä nousevia aloitteita ja uusia ideoita. Osaaminen, työhyvinvointi sekä hyvät ja luottamukselliset vuorovaikutussuhteet ovat yhteydessä toisiinsa.

Toimiva ja reilu palkitseminen kannustaa, tukee ja sitouttaa

Palkitseminen on johtamisen väline, joka tukee organisaation strategiaa, tavoitteiden saavuttamista ja henkilöstön motivaatiota. Palkitsemisjärjestelmän tulee sisältää eri tapoja tukea yksilöiden, tiimien ja yksiköiden työtä. Toimiva palkitsemisjärjestelmä on avoin, läpinäkyvä ja kaikkien helposti ymmärrettävissä. Palkitsemista ja palkkausjärjestelmän eri elementtejä voidaan käyttää tuloksellisuustyön kannustimena myös lyhyellä tähtäimellä.

Henkilöstöraportti paljastaa kunnan henkilöstövoimavarojen tilan

Henkilöstövoimavarojen hyvä taso on tuloksellisen toiminnan ehto. Aineettoman pääoman mittaamiseen on kehitetty kyselyjä, joiden avulla voidaan arvioida vuorovaikutussuhteiden laatua työyhteisössä ja verkostoissa sekä luottamusta ja osaamista.