Maallinen ja hengellinen tuottavuus syntyvät yhteistyöllä

Organisaatioiden yhdistäminen ei ole vaivatonta. Seurakuntien yhdistäminen ei tee sääntöön poikkeusta. Maallisten organisaatioiden yhdistämisen lisäksi täytyy seurakunnissa muistaa ottaa huomioon myös hengelliset asiat. Kuopiossa seurakuntien yhdistämiseen otettiin mukaan kaikki henkilöstöryhmät sekä seurakuntalaiset.

Seurakuntia yhdistettäessä on erilaiset ihmiset, organisaatiot ja toimintakulttuurit saatava toimimaan Kuopio-1 hyvässä yhteistyössä. Työn vaikuttavuus ja tuloksellisuus eivät saa heikentyä vaan kehittämistyön avulla niukemmilla resursseilla pitää saada enemmän tuloksia.

- Me otimme Kuopion evankelis-luterilaisessa seurankuntayhtymässä koko henkilöstön ja myös seurakuntalaiset mukaan kehittämistyöhön. Suurin haaste meillä oli se, että ihmiset olivat tottuneet hyvin itsenäiseen työskentelytapaan. Uudessa tilanteessa seurakuntayhtymän toiminta-alue laajeni huomattavasti. Työskentelytapoja oli pakko muuttaa radikaalisti ja yhteistyötä työntekijöiden sekä alueiden kesken oli lisättävä, kertoo seurakuntayhtymän työyhteisön kehittäjä Antti Kokkonen. Hän työskentelee konsulttina Onnenpari Oy:ssä.

- Työhyvinvointimme on kyselyn perusteella parantunut, sairaspoissaolojen määrä vähentynyt ja työtahdin kiristyminen on saatu kuriin. Myös yhtymän johtaminen ja esimiestyö ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Lisäksi henkilöstön vaikutusmahdollisuudet oman työnsä sisältöön ovat parantuneet, listaa henkilöstöpäällikkö Raili Pursiainen kehityshankkeen saavutuksia.

Henkilöstöasioissa sekä hyviä että huonoja käytäntöjä

Seurakuntayhtymä ei lähtenyt kehittämistyöhön yksikseen tai soitellen. Alusta alkaen kehitystyössä on ollut mukana myös ulkopuolinen konsultti, jonka avulla asioita on katsottu ammattimaisin silmin. Jos omia resursseja ei ole riittävästi, niin erikoisosaamisen hankkiminen ulkopuolelta on silloin hyvin perusteltua.

- Kirkkoa on johdettu tietyllä tavalla jo 2000 vuotta. Sinä aikana on syntynyt runsaasti sekä hyviä että huonoja käytäntöjä. Perinteisen mallin mukaan kirkkoherra on ollut ainoa, jolla on ollut sekä auktoriteetti että kompetenssi johtaa henkilöstöä. Nyt on ymmärretty, että se tie on kuljettu loppuun, sanoo Pursiainen.

Seurakuntayhtymän henkilöstön toimenkuva on muuttumassa asioiden käytännön tekemisestä seurakunnan toiminnan järjestelijäksi. Enää ei järjestetä aivan samanlaisia tilaisuuksia eri puolilla laajaa aluetta vaan yhteisiä suurempia tilaisuuksia, joihin voidaan vastaavasti panostaa enemmän.

- Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että tulevaisuudessa ainoastaan Kuopion keskustassa järjestettäisiin tapahtumia. Seurakuntalaisten kannalta on tärkeää, että kaikkialla seurakuntayhtymän alueella on oltava toimintaa myös jatkossa, muistuttaa Kokkonen.

Avointa keskustelua ja peiliin katselua

Muutokset herättävät usein epäluuloja henkilöstössä. Huhumylly alkaa helposti elää omaa elämäänsä. Kokkosen mukaan tehokkain ratkaisu ongelmaan on avoimuus.

- Vaikeistakin asioista on voitava keskustella ja keskustelukulttuurin synnyttäminen onkin yksi tärkeimmistä asioista tällaisessa muutoksessa. Peiliin on osattava katsoa niin johtajien, esimiesten kuin työntekijöidenkin. Asenteiden muutos ei tapahdu kuitenkaan yhdessä yössä. Tuntuu siltä, että vasta nyt useamman vuoden kehittämisen jälkeen keskustelu on oikeasti alkanut meillä toimia, sanoo Pursiainen.

Raili Pursiaisen ja Antti Kokkosen mielestä hyvää ja oikeaa toiminnan kehittämistä on

- vastuun antaminen henkilöstölle

- seurakuntalaisten toimintaan mukaan ottaminen

- yhteisöllisyyteen panostaminen tuottaa "äijjäyksen" (=tuloksen)

Raili Pursiaisen ja Antti Kokkosen mielestä huonoa ja väärää toiminnan kehittämistä on

- individualismin korostaminen yhteisöllisyyden kustannuksella

- ihmisten osaamisen ja vahvuuksien etsimisen unohtaminen

- tiedon kaataminen henkilöstölle yksisuuntaisesti.

Kuopion evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä

Kuopion ev.lut.seurakuntayhtymän muodostaa kuusi seurakuntaa: Tuomiokirkkoseurakunta, Alavan seurakunta, Kallaveden seurakunta, Männistön seurakunta, Puijon seurakunta sekä Järvi-Kuopion seurakunta.

Seurakuntayhtymän toiminta-alueella asuu noin 100 000 ihmistä ja yhtymässä työskentelee 300 henkilöä.

Teksti ja kuva(t): Kai Tarkka / TrueStory