Järvenpäässä tuloksellisuuspuheet on muutettu tuloksellisuusteoiksi
- Tuloksellisuustyö on normaalia työelämänkehittämistä, jonka pitäisi kuulua jokaisen hyvän työnantajan perustehtäviin, toteaa Minna Karhunen Järvenpäästä. Pienet muutokset eri puolilla 39 000 hengen kaupunkia lisäävät kaupungin työn tuloksellisuutta ja pitävät huolta asukkaiden palvelujen kehittymisestä.
Tuloksellisuustyön ei tarvitse Järvenpään kehitysjohtajan
Minna Karhusen mielestä olla välttämättä
elämää suurempaa. Erillisten projektien sijaan kuntien työn tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta pitäisi kehittää paremmaksi arkisten töiden ohessa.
Ylimmän johdon on osoitettava hyvää esimerkkiä ja annettava lähiesimiehille mahdollisuus tuloksellisuuden kehittämiseen. Luottamushenkilöt tukevat Karhusen kokemuksen mukaan tuloksellisuuden kehitystyötä, kunhan kehitettävistä asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä ja ollaan avoimia. Työntekijöiden asenne ja toiminta ovat kuitenkin avainasemassa, ja juuri he ovat kunnan tai kaupungin kasvot asukkaiden suuntaan.
- Tuloksellisuuspuheet on muutettava mahdollisimman nopeasti tuloksellisuusteoiksi. Kun ihmiset saavat itse suunnitella omia töitään, sitoutuvat he muutoksiin myös paremmin. Virheitäkin saa - ja jopa pitää tehdä. Ainakaan niiden tekemistä ei saa pelätä niin paljoa, ettei varmuuden vuoksi tee koskaan yhtään mitään. Aikansa kun jököttää seisovassa vedessä liikkumatta, niin vesi alkaa haista pahalle. Siksi sellaisessa tilanteessa ei kenenkään pitäisikään viihtyä, filosofoi Karhunen.
Hallinnonrajojen hämärryttäminen on asiakkaan etu
Järvenpäässä on jo siirrytty entistä enemmän asukkaiden näkökulmasta tapahtuvaan kunnallisten toimintatapojen kehittämiseen. Virkamiehet eivät siis enää toimi vain kaupungin hallintorakenteen mukaisesti ja pakota asukkaita sopeutumaan tähän jäykkyyteen. Tulevaisuudessa järvenpääläiset pakottavat virkamiehet ulos omista poteroistaan. Kuntalaisesta tulee todellakin asiakas.
- Meillä oli vielä muutama vuosi sitten lukuisia työntekijöitä, joilta asiakas oli täysin hukassa. Nyt jokaisen pitäisi tietää, että kuka hönen asiakkaansa on. Olemme myös tietoisesti hämärryttäneet ammattikuntien rajoja opetuspuolella ja sosiaalisektorilla, jolloin esimerkiksi syrjäytymisuhan alla oleva nuori saa aikaisempaa nopeammin ja joustavammin tukea. Ongelmiensa keskellä oleva nuori on sekä opetus- että sosiaalipuolen asiakas eikä hänen pidä apua etsiessään törmätä hallinnollisiin raja-aitoihin, Karhunen puuskahtaa.
Muita jo toteutuneita tuloksellisuustyöhön liittyviä toimintatapojen muutoksia löytyy myös Järvenpään suunterveydenhoidosta, vanhustenhoidosta, maahanmuuttajien kotouttamisesta sekä rakennusvalvonnasta.
Tuloksellisuus ja palveluiden taso ovat parantuneet
Järvenpään tuloksellisuuden kehittämistä on seurattu muun muassa tuloskorttien, työtyytyväisyyskyselyjen ja henkilötyövuosien vähentymisen avulla. Niiden perusteella tuloksellisuus on parantunut ja kuntalaisten palveluiden taso on saatu turvattua. Myös Karhusen oma mutu-tuntuma tukee sitä näkemystä, että tuloksellisuustyö on ollut aivan oikeastikin tuloksellista.
- Meillä on koko henkilöstölle luvattu, että tuotannollisista ja taloudellisista syistä ei ketään irtisanota. Se on tärkeää tuloksellisuuden kehittämistyön kannalta, koska näin työntekijät eivät joudu pelkäämään, että he järjestävät tuloksellisuuden kehittämisellä itse itsensä työttömiksi, huomauttaa Karhunen.
Esimiesten jaksamiseen on panostettava
Karhusen mielestä kaikkien henkilöstöryhmien on sitouduttava tuloksellisuuden kehittämiseen: ylimmän johdon, esimiesten, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden. Kaikista eniten Karhunen kantaa kuitenkin huolta esimiesten kestämisestä.
- Esimies on kahden tulen välissä, toisaalta johdon ja toisaalta työntekijöiden toiveiden ristipaineessa. Olenkin joskus suunnitellut erityisen "Pelastakaa edes esimiehet" -järjestön perustamista, sanoo Karhunen hymyillen.
- Esimieskoulutukseen on kunnissa syytä panostaa, Karhunen muistuttaa.
Kuuntele alaistasi
Karhunen haluaa itse olla puheidensa mittainen esimies ja on haastatellut itse henkilökohtaisesti kaikki 50 alaistaan. Sen avulla hän on saanut tietoonsa oman yksikönsä ihmisten muutostoiveet omien työtehtäviensä suhteen. Prosessi vei runsaasti aikaa, mutta oli Karhusen mukaan hyvin palkitseva.
- Paljon ideoita tuli julki ja niitä toteutetaan nyt parhaamme mukaan. Hyvin antoisa prosessi. Ja hyvin tuloksellinen, Karhunen toteaa.
Minna Karhusen mielestä hyvää tuloksellisuuden kehittämistä on
- vaikuttavuudesta huolehtiminen ja kuntalaisten palvelujen laadun huomioiminen
- yhteistoiminta kaikkien henkilöstöryhmien kanssa
- esimiesten ristipaineiden ymmärtäminen ja heidän tukeminen.
Minna Karhusen mielestä huonoa tuloksellisuuden kehittämistä on
- vain eurojen ja määrällisten mittareiden käyttäminen
- johdon yksipuolisesti sanelemat kehityssuunnitelmat
- siinä harhaluulossa eläminen, että viisaus on vain johtamista.
Teksti ja kuva: Kai Tarkka /
TrueStory
Palaa otsikoihin
Google-haku:
