Tuottavuushankkeet

Työturvallisuuskeskuksen tuottavuus-, tuloksellisuus ja työelämän kehittämisen asiantuntijaryhmä (Tutulla) teetti selvityksen Suomen työpaikoilla tehdyistä tuottavuushankkeista pohjautuen erityisesti työmarkkinajärjestöjen kokemuksiin. Selvitys toteutettiin Tampereen teknillisellä yliopistolla teollisuustalouden laitoksella. Alla oleva teksti pohjautuu Aki Jääskeläisen ja Paula Kujansivun (2011) kirjoittamaan raporttiin.

Hyvä tuottavuus on menestyksen elinehto

Hyvä tuottavuus on tärkeää ja tavoittelemisen arvoista tarkastelutasosta riippumatta. Tuottavuuskehityksellä on vaikutusta kansantalouksien taloudelliseen hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Hyvällä tuottavuudella on suotuisia vaikutuksia kansalaisten palkkoihin, työllisyyteen ja elintasoon.

Yritysten pitkän aikavälin menestys rakentuu yleensä nimenomaan tuottavuuden varaan. Ilman hyvää tuottavuutta saavutettu menestys jää helposti lyhytkestoiseksi. Julkisella sektorilla näkökulman on oltava laaja-alisempi, pelkän tuottavuustarkastelun lisäksi on otettava huomioon myös vaikuttavuus. Halutaankin puhua tuloksellisuudesta kuitenkaan unohtamatta tuottavuutta sen osana. Tuottavuustyön keinoin voidaan oleellisesti pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Toiminnan tuloksellisuutta tai kestävää tuottavuutta kehittäen parannetaan myös julkisten palvelujen vaikuttavuutta, laatua ja henkilöstön työhyvinvointia.

Yhteistyötä tuottavuuden ja työelämän kehittämisen edistämiseksi

Työmarkkinajärjestöjen keskusliittojen Tuottavuuden pyöreä pöytä pyysi syksyllä 2010 kaikkia jäsenliittoja ja työalatoimikuntia vastaamaan tiedusteluun, jossa kerättiin liittojen kokemuksia tuottavuuden ja työelämän laadun parantamisesta toimialansa työpaikoilla. Kysely lähetettiin liittojen puheenjohtajille tai työmarkkinajohtajille sekä työalatoimikuntien puheenjohtajille ja sihteereille. Kyselyyn vastasi yhteensä 46 henkilöä eri liitoista ja työalatoimikunnista. Vastaukset lähetettiin sähköpostitse nimetyille yhteyshenkilöille. Kyselyssä vastaajia pyydettiin kuvaamaan omasta mielestä onnistuneita tai muuten mielenkiintoisia hankkeita, joita liitolla on ollut viime vuosina käynnissä tuottavuuden ja/tai työelämän laadun edistämiseksi omilla sopimusaloilla ja työpaikoilla. Kaiken kaikkiaan vastaukset sisälsivät kuvauksia 111 hankkeesta.

Eniten (30 %) hankkeita oli toteutettu työturvallisuuden ja työsuojelun alueelta. Toiseksi eniten (17 %) hankkeita liittyi työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Tarkastelun kohteena olevat hankkeet ovat myös varsin erityyppisiä ja -tasoisia. Suurin osa hankkeista (42 %) oli luonteeltaan tutkimus- ja kehittämishankkeita ja noin neljäsosa (28 %) julkaisuja, oppaita, esitteitä tai julisteita. Muita hanketyyppejä olivat suositukset, säädökset ja lait, seminaarit ja koulutukset sekä kilpailut, palkinnot ja kampanjat.

Liittojen merkittävä rooli

Suurin osa vastaajista koki, että liitoilla on nykyään merkittävä rooli tuottavuuden ja työelämän laadun edistämisessä. Tuottavuus ja työelämän laatu nähtiin tärkeäksi muun muassa siksi, että voidaan luoda yrityksille toimintaedellytyksiä. Työelämän vaatimusten edelleen kasvaessa koetaan, että liiton rooli tulee jatkossa olemaan yhä keskeisempi. Liittoja kuvattiin erityisesti suunnannäyttäjinä, sparraajina, verkostojen luojina, asiantuntijoina (esim. suositusten laadinnassa), tiedon välittäjinä ja kouluttajina. Aivan kaikki eivät kuitenkaan olleet samaa mieltä. Joidenkin vastaajien mielestä liiton rooli ei tule olemaan kovin aktiivinen jatkossakaan. Käytännössä liitto on tarvittaessa mukana asioiden eteenpäin viemisessä.

Liiton rooli yhteistyön edistämisessä liitettiin muun muassa kehityshankkeiden ja koulutusten ympärille rakennettaviin verkostoihin. Lisäksi liitot voivat edistää yhteistoimintaa ja lisätä jäsenten osallistumismahdollisuuksia. Tämä voi näkyä esimerkiksi henkilöstön näkökulman esille tuomisena. Liitot voivat osallistua kehittämiseen muun muassa pyrkimällä edistämään suotuisten toimintamallien käyttöönottoa. Käytännössä tämä voi tapahtua keräämällä hyviä käytäntöjä ja levittämällä niitä.

Liitojen rooli liitettiin myös siihen, että tuottavuus ja työelämän laatu voidaan huomioida työehtosopimuksissa. Liitot voivat poistaa TES -esteitä tuottavuuden parantamisen tieltä. Tuottavuus nähtiin yhä tärkeämpänä palkankorotuksia ja palkanmuodostusta määritettäessä.