Uutta potkua suomalaisten työpaikkojen tuottavuuteen

Risto Tanskanen: "Suomalaisilla työpaikoilla on erityiset syyt kehittää tuottavuutta. Etäinen sijainti markkinoista, kuljetuskustannukset, luonnonolosuhteet ja kansan ikärakenne yhdessä ovat tekijöitä, joiden takia suomalaisten työpaikkojen tuottavuuskehitys on hidastunut kilpailijamaihin verrattuna. Uhkien torjuminen edellyttää lisäpanostusta tuottavuuden kehittämiseksi."

Julkisen sektorin tuottavuuden kehittämistarpeet johtuvat kuntien ja valtion kustannuskriisistä, kilpailutilanteesta yksityisten palvelutarjoajien kanssa sekä kuntien henkilöstön ikärakenteesta. Julkisella sektorilla on ilmiselviä vaikeuksista korvata eläkkeelle siirtyviä uusilla henkilöillä. Tuottavuutta on parannettava, jotta pystytään tarjoamaan laadukkaat palvelut myös tulevaisuudessa..

Tuottavuus paranee resurssien paremmalla käyttöönotolla

Tuottavuus paranee, kun sama tulos tehdään vähemmillä panoksilla tai kun samoilla panoksilla tehdään enemmän tulosta. Säästämismallissa leikataan resursseja, yleensä henkilöstöä, kun taas kehittämisvaihtoehdossa parannetaan toimintatapoja sekä työmenetelmiä ja tehdään samoilla resursseilla parempaa tulosta. Tuottavuuden kehittyminen lisää kilpailukykyä ja luo mahdollisuuksia lisätä tuotantoa ja ennen pitkää myös henkilöstöä.

Työpaikkojen resursseja ovat pääoma, koneet ja laitteet sekä ihmiset. Työpaikkojen välisessä kilpailussa erottautuminen tapahtuu ihmisten kautta. Pääoma sekä koneet ja laitteet ovat yleisesti kaikkien hankittavissa. Ihmisten kokemuksen ja luovuuden esille saaminen ei ole samalla tavalla ostettavissa. Ihmisten resurssien käyttöön saaminen edellyttää, että esimiehet pystyvät luomaan työpaikoilla motivoitumista edistävän ilmapiirin. Motivoituminen luo sitoutumista. Sitoutuneet ihmiset ovat valmiita muuttamaan työtapoja ja kehittämään omaa työtään. Motivoitumisen perustana ovat hyvä organisointi, oikeudenmukainen työnjako sekä ihmisten hyvä johtaminen.

Miten ihmiset saadaan motivoitumaan?

Johtamisen peruskysymys on, miten ihmiset saadaan kiinnostumaan ja motivoitumaan omaan työhönsä. Motivoituminen on monitahoinen asia, jossa pyytäminen ja määrääminen eivät auta. Tarvitaan johtamiskulttuuria, jossa on esimiesten ja henkilöstön välinen luottamus sekä aitoa vuorovaikutusta.

Vuorovaikutus ei ole pelkkää keskustelua. Laadukas vuorovaikutus on tavoitteellista yhteistoimintaa, jossa kaikilla organisaatiotasoilla on käytettävissä samat toimialaa ja työpaikan toimintaa koskevat tiedot. Laadukas vuorovaikutus on lisäksi avoimuutta ottaa päivittäin johdon ja henkilöstön kesken työasioita puheeksi. Myös hyvin suunnitellut palaverit vaikuttavat vuorovaikutuksen laatuun: rohkaistaan osanottajia tuomaan tärkeänä pitämiään asioita yhteiseen keskusteluun ja vaikuttamaan niiden ratkaisemiseen.

Motivoitumista tukevan työilmapiirin kehittyminen

Motivoitumiseen ja tuottavuuden kehittymiseen tarvitaan tietoa, yhteistä ymmärrystä, toimintatapojen muutosta, mittaamista, faktoihin perustuvaa palautetta sekä motivoitumista.

Tieto on motivoitumisen perusta. Henkilöstöllä pitää olla hyvä käsitys oman toimialansa, työpaikkansa ja yksikkönsä toiminnasta, kilpailutilanteesta, tuotteiden kehittymisestä ja tulevaisuuden näkymistä.

Yhteinen ymmärrys toiminnan kehittämistarpeista edellyttää, että esimiehillä ja henkilöstöllä on riittävästi tietoa ja kommunikointimahdollisuudet. Hyvin valmistelluissa palavereissa vetäjä käyttää ajasta korkeintaan puolet ja rohkaisee osanottajia tuomaan oman näkemyksensä esille ja vaikuttamaan muutosten tekemiseen.

Toimintatapojen muutos onnistuu, kun henkilöstö on perillä muutostarpeesta. Muutosvastarintaa ei ole, kun henkilöstö pääsee itse vaikuttamaan muutoksen sisältöihin.

Mittaaminen on nykyaikaisen johtamisen ydin. Mittareista saadaan faktaa toiminnan kehittymisestä. Parhaimmillaan henkilöstö saa siivet selkäänsä ja tehtailee jatkuvia uudistuksia, kun opitaan seuraamaan mittareista tehtyjen muutosten vaikutuksia.

Ihmisten motivoituminen ei ole helppoa. Tarvitaan hyvää organisointia, oikeudenmukaista työnjakoa, hyvää ihmisten johtamista, tietoa, kommunikointia ja vaikutusmahdollisuuksia.

Tuottavuus ja hyvä johtaminen käyvät käsi kädessä.

Teksti: Risto Tanskanen / www.muutostaito.fi

Palaa otsikoihin