Tuottava esimies hallitsee tunteet ja rakentaa luottamuksen

Esimieheltä vaaditaan 2010-luvun Suomessa inhimillisyyttä, luottamuksen rakentamiskykyä ja työhyvinvoinnin kehittämiskykyä. Kun asiat ovat kunnossa, voi koko työyhteisö kulkea yhteisellä veneellä kohti parempaa tuottavuutta.

Esimiehen ja alaisen kohtaamisessa tärkeintä on luottamus. Jos se puuttuu, niin yhteistyö ei toimi eikä Timo-Kultanen

työyhteisö ja sen tuottavuus kehity toivotulla tavalla. Konsultti, tutkija ja valmentaja Timo Kultanen listaa viisi tärkeintä asiaa, jotka esimiehen ja alaisen kohtaamistilanteissa olisi oltava kunnossa:

1. Molemminpuolinen kunnioitus toisiaan kohtaan ihmisinä

2. Molemminpuolinen arvostus toisen tekemisiä kohtaan

3. Molemminpuolinen kyky viestittää, että yhteinen keskustelu on miellyttävä asia ("... niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan...")

4. Molemminpuolinen kyky viestiä, että uskoo toisen kyvykkyyteen

5. Me-hengen syntyminen ("... tämä ei ole mikä tahansa keskustelu, vaan erityisen tärkeä ja hyödyllinen tapahtuma sekä meille että koko työyhteisölle...").

- Tunteet vuotavat ihmisten kohtaamistilanteissa. Vilpillisyys tai näytteleminen eivät koskaan toimi pidemmän päälle vaan todelliset tunteet tulevat aina jossain vaiheessa näkyviin. Jos luottamusta ei ole, niin se on hankittava tavalla tai toisella. Ongelmat on nostettava näkyviin, niihin on etsittävä ratkaisut ja vasta sitten voidaan jatkaa eteenpäin, toteaa Kultanen.

Ongelmat nopeasti käsittelyyn

Hyvä esimies ei käskytä ihmisiä vaan hallitsee vuorovaikutuksen edellisen viiden kohdan mukaisesti. Hyvä esimies kuuntelee ja kysyy. Näin toimien hän myös viestii arvostustaan toista ihmistä kohtaan. Palautetta on osattava antaa kannustavasti, sillä myönteisellä palautteella saadaan porukan itsetunto ja sitä kautta myös työn tuloksellisuus kasvuun.

- Tämä ei tarkoita sitä, että ongelmat lakaistaan maton alle ja vain hymistellään. Jos ongelmia on, niin ne on käsiteltävä nopeasti ja määrätietoisesti. Useilla suomalaisilla huippujohtajilla on kyky toimia sekä inhimillisesti että tarvittaessa ongelmatilanteissa myös tiukan määrätietoisesti. Se on johtajuustapa, josta alaisetkin yleensä pitävät, sillä näin työyhteisö ei jää haahuilemaan epätietoisuuden tilaan, Kultanen huomauttaa.

Nopea ongelmien ratkaiseminen on tärkeää myös siksi, että pitkittyessään ongelmien ratkaiseminen on entistä vaikeampaa. Parin viikon ikäinen murhe on yleensä huomattavasti helpommin ja nopeammin ratkaistavissa kuin useamman vuoden jatkunut ongelma.

- Ongelmat eivät poistu työyhteisöstä välttämättä kerralla. Niihin pätee ns. "sahamalli", jonka mukaan tänään päätettävästä kymmenestä uudesta toimintatavasta ehkä kaksi on saatu kuntoon kolmen kuukauden kuluttua. Silloin asioita pitää taas työstää ja muistuttaa työyhteisöä myös niistä kahdeksasta asiasta, jotka ovat vielä hoitamatta. Samalla voidaan tarvittaessa ottaa kehittämiskohteiksi myös muutama aivan uusi asia. Ajan kanssa asiat hoituvat, mutta varsinkin asennemuutosten läpivienti vie meillä ihmisillä aina oman aikansa, muistuttaa Kultanen.

Kaikkia ihmisiä ei voi johtaa samalla tavalla

Hyvään esimiestyöhön liittyviä asioita ovat Kultasen mukaan myös esimiehen oma myönteinen suhde esimiestyöhön, kyky jakaa vastuuta, pelisääntöjen sopiminen ja niistä kiinni pitäminen sekä hyvä esiintymiskyky.

- Tulevaisuudessa meillä korostuu erilaisuuden johtaminen ja siihen liittyvät asiat. Me ihmiset emme ole yhdestä puusta veistettyjä, joten meidän kaikkien johtaminenkaan ei onnistu täsmälleen samalla tavalla. Toiset haluavat työskennellä itsenäisesti, toiset eivät. Samoin esimerkiksi halu ottaa vastuuta vaihtelee ihmisestä toiseen, Kultanen sanoo.

Muita tulevaisuudessa korostuvia asioita ovat Kultasen arvion mukaan muun muassa tuottavuuden ja kehittämistyön jatkuva optimointi sekä innovaatioprosessin hiominen. Keskeistä on myös tarve ja pyrkimys olla oman alansa paras ja halutuin yritys.

- Tuotteen tai palvelun haluttavuus muuttuu entistä merkittävämmäksi. Laadun kustannuksella tähän ei luonnollisestikaan päästä. Paras yritys kerää itselleen työmarkkinoilta myös parhaan henkilöstön, uskoo Kultanen.

Tuottavuuden kehittämisen on oltava jatkuvaa

Kaikkien henkilöstöryhmien yhdessä tekemän tuottavuustyön pitäisi olla Kultasen mielestä Suomessa jo itsestäänselvyys. Näin ei kuitenkaan ole. Juhlapuheiden siirtyminen käytäntöön vie aikansa.

- Ihmiset haluavat olla mukana työyhteisönsä toiminnassa ja kehittämisessä. Työyhteisö on meidän juttu, jonka kehittäminen paremmaksi palvelee meitä kaikkia. Jatkuva kehittäminen on tulevaisuudessa entistä välttämättömämpää, sillä kilpailu kiristyy jatkuvasti. Yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö on tuottavampi, toteaa Kultanen.

Hyvää ja oikeaa tuottavuutta on Timo Kultasen mielestä

- suunnitelmallinen toimintatapa, jossa kaikki henkilöstöryhmät ovat mukana

- avoimuus ja selkeä viesti siitä, mihin organisaatiomme on matkalla

- johtajuuteen ja selkeään johtajuusjärjestelmään panostaminen

Huonoa ja väärää tuottavuutta on Timo Kultasen mielestä

- sopimuksista luistaminen

- epäjohdonmukaisuus, joka herättää ihmisissä huolta ja närää

- väärien johtajaominaisuuksien korostaminen ("Johtaja aiheuttaa usein itse omalla käytöksellään organisaatiolle paljon hallaa huutamalla ja loukkaamalla ihmisiä sekä olemalla liian etäinen")

Teksti: Kai Tarkka / TrueStory

Kuva: Timo Kultanen