Työelämän kokonaislaatu

Asiakaskeskeinen laatu

Asiakkaalle toimitetaan laatua, joka tyydyttää asiakkaan tarpeita. Asiakkaan kanssa sovitaan laatutaso, jonka mukaan määritetään toimitettavan tuotteen tai palvelun laatu. Tuottavuuden kannalta on oleellista, ettei tehdä ylilaatua. Yleensä ylilaadusta aiheutuu kustannuksia, joita toimittaja ei voi asiakkaalta periä.

Prosessikeskeinen laatu

Prosessissa tuotteen tai palvelun tekemiseen tarvittavat työvaiheet ovat järjestetty peräkkäiseksi työketjuksi. Työvaiheen seuraava vaihe on aina edellisen sisäinen asiakas, joka ei ota vastaan laatumääritelmästä poikkeavaa laatua, vaan palauttaa sen edellisen vaiheen korjattavaksi. Toimintatapa mahdollistaa virheettömän toiminnan, jota kutsutaan nollavirhelaaduksi.

Prosessien laatukulttuuri on pienin askelin tapahtuvaa toiminnan parantamista. Laatujärjestelmään kuuluu tarkastamisen vähentäminen minimiin, koska se ei jalosta tuotetta eteenpäin. Tarkastuksen tarve on tulosta prosessin liian suuresta vaihtelusta

Tuotteen arvoa lisäävä toiminta: turha työ pois

Prosessimaisen toiminnan tavoitteena on, että jokainen toiminta tuotteen tai palvelun tekemiseksi lisää tuotteen arvoa asiakkaalle. Käytännössä tavoite tarkoittaa, että prosessin toiminnasta poistetaan kaikki turhat työt, jotka eivät lisää tuotteen arvoa.

Tyypillinen turha työ on ”susien” tekeminen. Hukan tekeminen on työtä, joka ei vie prosessia eteenpäin, vaan aiheuttaa turhia siirtoja ja korjauksia sekä heikentää prosessin kustannustehokkuutta. Samoin prosessin kustannustehokkuus kärsii, kun raaka-aineita ja työaikaa kuluu hukkaan.

Jatkuva kehittämistoiminta on kaikkien velvollisuus

Prosessien kehittäminen on koko työyksikön asia. Jokaisella on osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet työyksikkönsä toiminnan kehittämiseen.

Toimintaprosessien kehittämiseksi siinä havaittavien virheiden käsittely on erityisen tärkeätä. Virheen ilmaantuessa esimies ottaa prosessihenkilöstön koolle, tutkitaan yhdessä prosessivirheen synnyn syyt ja tehdään prosessiin muutokset, joilla varmistetaan, ettei sama virhe enää toistu.

Suoritukset ja laatutaso mitataan tunnusluvuilla

Prosessien kehittymistä seurataan mittaamalla. Laatu, kustannukset ja toimitusaika ovat keskeiset suoritustekijät. Niistä nähdään, johtavatko yhteisesti tehdyt prosessin muutokset parempaan suuntaan vai pitääkö tehdä uusia muutoksia.

Prosessimittareilla mitataan yleisesti toimitusnopeutta ja -varmuutta, laatua sekä kustannustehokkuutta. Samaan aikaan on mitattava henkilöstön työkykyisyyttä, työilmapiiriä ja osaamista suhteessa työn vaativuuteen. Mittarit tukevat esimiehen palautekeskusteluja ja niiden pitkäjänteisyyttä lisätään seuraamalla mittarien trendejä.

Yhteistyöverkosto kytketään laatusysteemiin

Nykyaikaiset prosessit käsittävät usein verkostotoimittajia ja alihankkijoita, joiden toiminta ja tuotteet kytketään samaan laatujärjestelmään, kuin pääprosessilla on. Sillä varmistetaan toimittajan panostaminen omassa organisaatiossa laadun jatkuvaan kehittämiseen ja varmistetaan verkostotoimittajan tuotteiden laadun kehitys samanaikaisesti pääprosessin kehittymisen rinnalla.

Tuhlauksen ja hukan eliminointi

Tuhlaus ja hukka vaikuttavat suoraan prosessien kustannustehokkuus -mittareihin. Esimiesten tehtävänä on kerätä prosessidataa (poikkeamadataa suunnitellusta toiminnasta, heikot signaalit), joka konkretisoi prosessihenkilöstölle tuotteet ja työvaiheet, joihin yhteiset kehittämisponnistukset kohdennetaan.

TQM (Total Quality Management)

TQM on toimintakulttuuri, joka muodostaan perustan koko johtamisjärjestelmälle ja työkulttuurille. Siinäkin toiminnan sujumisen ja tuottavuuden kehittämisen perusta on ihmisten asenteet, kiinnostuminen työstään ja osaaminen.

Vuorovaikutuksen laatu

Nykyaikainen johtaminen perustuu vuorovaikutukseen. Avoin vuorovaikutus parantaa työilmapiiriä, mutta työsuoritusten kehittämistä tavoitteleva vuorovaikutus edellyttää systemaattisia kehittämisfoorumeja. Parhaimmillaan ne ovat viikon tai kahden viikon välein pidettäviä napakoita palavereja, joissa arvioidaan prosessimittareiden perusteilla yhdessä kehitettyjen työmenetelmien vaikutusta prosessiin, saadaan faktapalautetta, kun todetaan omien kehittämisponnistusten vaikutuksia.