Kalanjalostustehdas Hätälä eli 1990 luvulla laman vaikeita aikoja, konkurssi kolkutti ovella päivittäin ja jotain oli tehtävä. Aloitettiin yritystoiminnan tarkempi suunnittelu ja rohkea investointiohjelma.

Hätälä rakennutti Ouluun uuden tehtaan ja investoi kalankäsittelyn automatisointiin. Nyt kalaa käsitellään 14 miljoonaa kiloa vuodessa ja suunnitelmissa on liikevaihdon tuplaaminen.

Hätälä Oy jalostaa kalaa pääasiassa Suomen vähittäiskaupoille noin 14 miljoonaa kiloa vuodessa. Valmiita kalajalosteita syntyy 10 miljoonaa kiloa ja liikevaihtoa kertyy 80 miljoonaa euroa vuodessa.

– Tavaraa tulee pihaan 3-4 täyttä rekallista päivässä ja tehdas pyörii täydellä kapasiteetilla yötä päivää, kertoo toimitusjohtaja Riku Isohätälä.

Aina ei ole ollut näin. Kalan torimyynnistä alkunsa saanut yritys jalosti kalaa käsipelillä vielä 1970 luvulla ja ensimmäinen suuri investointi oli silakan fileointilinja.

–  Kymmenen vuotta sitten valmistui uusi tehdas. Silloin nähtiin että tuotantomääriä pitää nostaa. Viimeisen kuuden vuoden aikana tuotanto on 4- 5 kertaistunut. Kun uusiin tiloihin tultiin, tuntui siltä, että tilaa oli liikaa. Nyt suunnitellaan laajentamista.

Tuottoa tulee isoilla volyymeillä

Isohätälän mukaan tuotannon kasvattamisessa ratkaisevaa oli oivallus siitä, että on hankittava koneita käsien avuksi. Niillä voidaan helpottaa raskaita työvaiheita.  Nyt koneet ja käsityöt on synkronoitu niin, että tuotanto pyörii sujuvasti.

– En ole kauheasti pelännyt riskinottoa. Silloin kun rakennetaan ja lähdetään liikkeelle, niin siitä saa uskoa ja energiaa. Ihmiset syövät joka päivä ja kalaa syödään entistä enemmän, kyllä tuotteita menee kaupaksi.

Hätälä Oy oli hankkinut silakan fileointilinjan lisäksi lohen fileointikoneet jo vanhoihin tiloihin, mutta Isohätälän mukaan linja oli vanha jo hankittaessa. Oppia kalan mekaanisesta käsittelystä saatiin kuitenkin lisää.

– Tuotantovolyymien nostaminen oli ratkaisevaa myös tuloksen tekemisessä. Uuden tehtaan käynnistyessä mentiin aluksi nollatuloksella, mutta markkinoiden löytyessä todettiin, että tuotantomääriä on nostettava.

– Brysselin kalamessuilla tein lyhyen laskelman ja todettiin, että nyt on hankittava uusi konefileointilinja, ei ole paljon vaihtoehtoja.  Investointi  maksoi  4,5 miljoonaa euroa, mutta se tehtiin ja uusi linja rakennettiin  vuosina 2010 – 2011. Sillä saatiin saatiin parempaa jälkeä ja kalasta enemmän jalostettavaa.

Perheen oma pörssi

Riku Isohätälän mukaan myös jotkut pörssiyhtiöt ovat ostaneet samanlaisia konefileointilinjoja, mutta eivät ole oikein saaneet niitä toimimaan.

– Me hankittiin jo 70 luvulla ensimmäinen silakanfileointilinja, jonka myötä meillä on tavallaan selkärangassa mekaanisen kalanjalostuksen tuntuma. Me osataan se aika hyvin.  Jos tuntumaa ei ole, niin harjoittelu saattaa viedä liian pitkään.

Isohätälän mukaan perheyrityksellä on myös isompi onnistumisen paine kuin suurilla pörssiyrityksillä.

– Kun perheyritys ostaa näin kalliit laitteet, ne on pakko saada toimimaan.  Meillä on ihan oma pörssi, josta rahat on kaivettava.

Nyt Hätälä Oy:ssä ollaan siinä tilanteessa, että tehdas on täynnä ja visioita riittää. Vuosille2020 – 2025 tavoitteena on 140 miljoonan liikevaihto vuodessa, eli tuplaaminen. Sen saavuttamiseksi on tuplattava myös tilat.

Meneillään on kansainvälistymisprojekti yhteistyössä Finpron kanssa. Siinä etsitään ulkomailta uusia markkinoita.  Tarkastelussa ovat niin Baltian maat kuin Keski-Eurooppa.

– Siellä on valtava potentiaali. Myös Venäjällä olisi isot markkinat, mutta juuri nyt ne ovat tukossa tunnetuista syistä.

Uusia innovaatioita elintarviketollisuuteen

Riku Isohätälän mukaan kalateollisuudessa on ollut se hyvä puoli, että se on vielä kehitysvaiheessa ja kalalla on positiivinen imago. Muut elintarviketeollisuuden alat ovat hänen mukaansa jo kehittyneet tiettyyn pisteeseen, niillä on jo omat toimintamallinsa. Pitäisi kyetä innovoimaan uusia tuotteita ja uskaltaa investoida rohkeasti.

– Suomessa pystytään käyttämään kehittynyttä tuotantotekniikkaa ja robotiikkaa. Mutta sekin tarvitsee osaavan henkilökunnan, joka osaa käyttää koneita. Kyllä me pystytään niitten kiinalaistenkin kanssa kilpailemaan kehittämällä omaa tuotantoa.

– Yksi kehittymätön teollisuuden ala on luonnontuotteiden, esimerkiksi marjojen jalostus. Siellä olisi valtava potentiaali uusille tuotteille, joilla olisi kysyntää ympäri maailman, visioi Riku Isohätälä suomalaisen elintarviketeollisuuden mahdollisuuksia.